Nunani avannarlerni Kalaallit Nunaanni angutinut ukiut inuuffigisassaattut naatsorsuusat amerleriarnerpaajupput!

1990-mut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni angutit 2011-mi ukiunik 7,6-inik sivisunerusumik inuussinnaanissartik naatsorsuutigisinnaavaat. 1990-miit 2011-mut 12,5 procentimik annertuseriarneruvoq tamanna Nunani avannarlerni qaffariaataasunut sanilliullugu annertunerujussuuvoq. Finlandimi angutit ukiorisassaasa amerleriarnerat 9 procentimik qaffassimasoq kalaallit angutit ukiorisassaasa qaffannerannut qaninnerpaajuvoq. Taamaakkaluartorli kalaallit angutit suli ukiorisassaat appasinneruvoq, tassa naatsorsuutigineqarmat ukiut 68,3 ukiorisassaattut. Finlandermiut angutitaat ukiut 77, 2-it ukiorisassaattut qallunaallu angutitaat ukiut 77,3-it ukiorisassaattut naatsorsuutigineqarpoq taakkuuppullu nunani avannarlerni angutit ukiorisassaattut appasinnerit tullii, kalaallit angutitaannit qaffasinnerulaarlutik. Ukiut 50-it ingerlaneranni Nunani avannarlerni tamani arnat ukiorissaasa qaffakkiartornerat annikippoq arnat ukiorisassaat tamarmik angutinut sanilliullutik qaffasinnerusorujussuunnerat pissutaalluni.

 

Nunani avannarlerni ukiumoortumik paasissutissani 2012-meersumi tamanna takuneqarsinnaasut ilagiinnarpaat. Nunani avannarlerni ukiumoortumik paasissutissat 2012-meersut novemberip 21-ianni saqqummissapput.

 

Nunani avannarlerni ukiumoortumik paasissutissat ukiuni kingullerni 50-ini saqqummersimanera nalliuttorsiutigineqarpoq

Nunani avannarlerni ukiumoortumik paasissutissat ukioq manna saqqummersut 50-issarivaat, tamanna malunnartinniarlugu ukiuni taakkunani nunani avannarlerni pisimasunut paasissutissat saqqummiunneqassapput. Nunani avannarlerni ukiumoortumik paasissutissat siullermik naqiterneqaramik ajoraluartumik Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit aamma Ålandimit tassa nunani namminersorfiusunit kisitsisinik ilaqanngilaq.

 

Ukiut 50-it ingerlaneranni kisitsisitigut paasissutissat tabelinngorlugit titartaganngorlugillu Nordisk Ministerrådip nittartagaatigut www.norden.org –ikkut pissarsiarineqarsinnaapput. Kisitsisit pigineqartut atorlugit 1960-ikkut aallartinneraniit nunani avannarlerni makku ineriartorsimanerat takuneqarsinnaapput:

 

·         Katittartut ikilisimapput, inuit kingusilligaluttuinnartumik meerartaartalerput.

·         Meeraaqqat toqusartut ikilerujussuarsimapput, taamaakkaluartorli naartuersittartut amerlerujussuarsimapput.

·         Kræfti toqussutaagajunnerulersimavoq. Kisianni inuuneqqortusisimavugut.

·         Nunat avannarliit akornanni nutserartoqarpallaarunnaarsimavoq.

·         Imigassamik atuineq marloriaatinngorsimavoq neqitortarnerlu annertusisimalluni.

·         Aningaasaatitta amerlanersaat ineqarnermut atortarpavut.

·         Nunani avannarlerni ilisimatusarfinni ilinniartut tallimariaammik amerlisimapput, ilinniartut amerlanersaat arnaapput.

·         Kiffartuinermik suliallit amerlanerpaajupput. 1960-ikkunnut sanilliullugu ullutsinni ikitsuinnaat tunisassiorfinni sulipput.

·         Akileraarutit pisortallu aningaasaqarnerat qaffariarujussuarsimapput.

·         Biilit tallimariaatingajammik amerlisimapput.

 

Atuagaq Nordisk Ministerrådip saqqummersitaa DKK 255-inik akeqarpoq (momsi ilanngunnagu). Atuakkami Danmarkimi, Finlandimi, Islandimi, Norgemi, Sverigemi, Savalimmiuni, Kalaallit Nunaanni Ålandimilu kisitsisit imminnut sanilliunneqarsimasut takuneqarsinnaapput. Aammattaaq kisitsisaataasivimmut nunat avannarliit pillugit kisitsisiserpassuarnik akeqanngitsumik aallertoqarsinnaavoq. www.norden.org –imi kisitsisaataasivik atorneqarsinnaavoq Nordisk Statistisk Årbog 2012-ilu pfd-filinngorlugu pissarsiarineqarsinnaalluni.